Selvitys: PTK vastaa tanssin ammattilaisten haasteisiin erinomaisesti

Tuore tanssin aluekeskusverkoston ja Jyväskylän yliopiston selvitys kartoittaa aluekeskustoiminnan vaikuttavuutta. Selvitys perustuu keväällä 2023 aluekeskusten freelancereille ja työntekijöille toteutettuun kyselytutkimukseen ja toiminnanjohtajien haastatteluihin. Selvityksen tavoitteena oli selvittää millainen aluekeskusten piirissä työskentelevien tai työskennelleiden tanssin ammattilaisten työllisyystilanne on ja miten pian 20 vuotta toimineet aluekeskukset ovat pystyneet vaikuttamaan heidän toimeentuloonsa ja työoloihinsa.

Valtaosa kyselyn vastaajista kokee aluekeskusten vastaavan tarpeisiinsa hyvin. Määrällisten vastausten perusteella aluekeskuksensa toimintaan kaikkein tyytyväisimpiä ovat Pirkanmaan Tanssin Keskuksen (77%) ja Läntisen tanssin aluekeskuksen (74%) alueilla työskentelevät tanssin ammattilaiset.

Pirkanmaan Tanssin Keskus vastaa ammattilaisten haasteisiin erinomaisesti. Kolme neljästä vastaajasta arvioi PTK:n vastaavan alan haasteisiin erittäin tai melko hyvin. Erityisesti PTK:n kerrottiin olevan mukana suoraan tai välillisesti vastaajan töissä yli puolessa, alle puolessa tai satunnaisesti. Vähiten “ei lainkaan” vastauksia oli Pirkanmaan alueella. PTK:n alueen vastaajien yleinen tyytyväisyys ei ole ainoastaan yhden tekijän varassa, vaan PTK:n koetaan vaikuttavan niin toimeentuloon, työmahdollisuuksiin kuin verkostojen luomiseenkin positiiviseemmin kuin millään muulla alueella.

Pirkanmaan Tanssin Keskus tarjoaa alueen tanssin ammattilaisille seuraavia palveluita: osatuotantotuki, aluekeskuspalkka, harjoitus- ja esitystila Liikelaituri, viestintä ja markkinointi, työnohjaus- ja mentorointikokonaisuudet, apuraha- ja tuotantoneuvonta, ammattitaitoa edistävät tapahtumat yhteistyössä TREenit ry:n kanssa, kalustolainat mm. videokamera ja streamauskalusto, info- ja ammattilaistapaamiset, apua verkostoitumiseen alan ammattilaisten kanssa sekä työtilaisuuksien välittäminen.

Eniten PTK:n alueen freelancerit hyödyntävät selvityksen mukaan tiloja ja fasiliteetteja, toisin sanoen Liikelaituria. Tilat ovat kuitenkin riittämättömät toimintaan nykyisellään, minkä vuoksi Tampereen kaupungilta tarvitaan investointeja koko taiteen vapaalle kentälle.

“Elinvoimainen – myös taidealaa itseään uudistava – taide syntyy usein taiteen vapaalla kentällä perinteisten instituutioiden ulkopuolella.” (“Vapaasta taidekentästä on pidettävä Tampereella huolta”, Tamperelainen 29.10.2023)

Toiseksi eniten tuen muodoista mainintoja sai verkostoituminen ja kolmantena työtilaisuuksien välittäminen.

“Pirkanmaan Tanssin Keskus on tukenut minua viimeisten vuosien ajan aluekeskuspalkan muodossa ja se, että on saanut rauhassa työskennellä työsuhteessa aluekeskukseen on ollut minulle todella tärkeää. Se on mahdollistanut sen että pääosin freelancerinä työskennellessäni minulla on ollut lyhyitä kausia jolloin on ollut tuettu olo. Jo pelkästään se että on työntekijäsuhteessa aluekeskukseen ja on pystynyt käymään omaan työhön liittyviä rakentavia keskusteluja ja saanut tukea ongelma- tai sairastumistilanteisiin on ollut minulle todella merkittävää työhyvinvointini kannalta.”

PTK:n rahoitus koostuu Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustuksesta, Tampereen kaupungin yleisavustuksesta sekä oman toiminnan tuotoista. PTK:n kokonaisrahoitus oli vuonna 2021 noin 300 000 euroa. Kaikkien kuuden aluekeskuksen vertailussa PTK:n kokonaisrahoitus on toiseksi pienin (2021), erityisesti kuntarahoitus on PTK:n alueella verrattain pieni. PTK palvelee 100 hengen jäsenistöään, aluekeskusten vertailussa PTK:lla on toiseksi eniten jäseniä, mikä tarkoittaa sitä, että alueella toimii paljon tanssitaiteilijoita. Resursseihinsa nähden PTK pystyykin tarjoamaan jäsenistölleen laajasti erilaisia palveluita ja työmahdollisuuksia.

Selvityksessä erityispiirteenä PTK:n alueella nousi esiin se, että vastaajat ovat keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa urallaan, kuin muilla alueilla. Tämän selvittänee se, että alueella toimii tanssin toisen asteen koulutus Tampereen konservatoriossa ja Tampere on yleisesti muuttovoittoinen kaupunki. Yleisin koulutus Pirkanmaan alueen vastaajilla on toisen asteen tutkinto ja seuraavaksi yleisin on ylempi korkeakoulututkinto.

“Vaihteleva. Välillä apurahoja tai palkkasuhteita. Osa toimeentulosta tulee jatkuvasti kelasta / työttömyyskassasta. Tämä on valitettavasti melkein normi meidän alalla. Suhteessa siihen koen työllistyneeni aika mukavasti. Jos taas verrataan säännöllisiin töihin ja palkkaan niin täähän on täysin hullua.” (Millaiseksi koet toimeentulosi tason yleisesti? Voit halutessasi kommentoida.)

Selvitys tuo selkeästi esiin resurssien vähyyden niin tanssin ammattilaisten uralla kuin aluekeskusten toiminnassakin, mikä näkyy työn sirpaleisuutena ja vakiintumattomuutena. Kyselyn vastauksista näkyy tarve tanssin vapaan kentän riittävien resurssien takaamiselle. Toimenpide-ehdotuksena tutkija Miikka Pyykkönen listaakin:

“Tanssin aluekeskusten asema tanssin alan työelämän parantajana ja tanssitaiteen saavutettavuuden edistäjänä olisi hyvä vakiinnuttaa kulttuuripolitiikassa kansallisella päätöksellä niille suunnatusta erityisestä ja vakituisesta valtionavustuksesta. Nykyinen ”hajautettu” ja muutoksille altis rahoitusmalli ei anna pysyviä resursseja aluekeskusten työlle ja sen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Rahoitukseen liittyvät aluekohtaiset erot sekä rahoituksen yleinen epävarmuus ja muutosherkkyys myös asettavat tutkimuksen mukaan aluekeskukset – ja näin ollen eri alueilla työskentelevät tanssijat – eriarvoiseen asemaan keskenään.

Yhtäältä tämä päätös ja sen mukainen yhdenmukaisempi tuki voisivat auttaa olemassa olevia keskuksia niiden työssä sekä työllistämisen toimintamallin vakauttamisessa huolimatta siitä, että keskusten rakenteissa ja organisaatiomalleissa on eroja. Toisaalta se voisi antaa uutta potkua verkoston laajentamiselle sellaisille alueille, joilla keskuksia ei tällä hetkellä ole tanssitaiteen ja -taiteilijoiden tukena.”

Lisäksi Pyykkönen on laatinut tutkimuksen tuloksiin pohjautuen neljä muuta toimenpide-ehdotusta. Lue ehdotukset ja tutustu selvitykseen täältä.

Tutkimustyötä on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

TURVAA JA PYSYVYYTTÄ SIRPALETYÖN TEKIJÖILLE. Tanssitaiteilijoiden kokemuksia tanssin aluekeskustoiminnan vaikuttavuudesta alan työllisyyteen ja työoloihin. Kirj. Katri Talaskivi. Tanssin aluekeskusverkosto, Jyväskylän yliopisto & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023