Pirkanmaan Tanssin Keskus tuo yhteisötanssia syksyn 2023 aikana yhdeksään eri kuntaan Pirkanmaan alueella. Tavoitteena on tuoda tanssitaide lähelle sellaisia henkilöitä, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta sitä muuten kokea. Tanssivat yhteisöt -hankkeessa kiertävät tanssitaiteilijat Marjo Hämäläinen ja Tuulia Soininen vierailevat ohjaamassa tanssitunnin jokaisessa hankekunnassa paikan päällä, jolloin muiden kuntien osallistujat ovat mukana etäyhteydellä. Hankkeessa on mukana kaksi ryhmää, ikäihmiset ja liikehäiriösairauksia, kuten Parkinsonin tautia sairastavat.

“Viime kerralla oli toivottu lavatanssikappaleita. Mikä olisi siellä teidän ryhmänne kesken sellainen kappale, jota haluaisitte täällä tunnilla kuunnella? Voitte kirjoittaa viestinä meille!”

Pitkän linjan tanssitaiteilija ja yhteisötanssitaiteilija Marjo Hämäläinen ohjeistaa Pirkanmaan eri kunnissa etäyhteydellä olevia osallistujia, kun paikan päällä olevat osallistujat tasaavat hengitystään. Liikelaiturilla on käynnissä ikäihmisten yhteisötanssitunti, jossa osallistujat voivat tanssia omalla tavallaan. Hetken päästä Olavi Virran Hopeinen kuu kajahtaa soimaan.

“Voi että, miten hyvää tekee! Tässä ei mieti lainkaan askelia, kun tuo musiikki vaan vie mukanaan”, paikan päällä tunnille osallistunut Pirjo Ritvanen kertoo.

Osmo Kaikuvuo, Tuula Nieminen ja Päivikki Montonen myöntyvät Ritvasen kommenttiin ja tilan täyttää iloinen puheensorina.

“Minuun tämä on todella kolahtanut ja ensimmäisellä kerralla olin aivan, että voi tätä, jes!”, Montonen pohtii.

“Jäsenet lämpiää, syke nousee, tulee hiki, aivot, keho ja mieli nauttivat”, osallistujat listaavat kokemuksiaan tunnilta. Osallistua saa omasta kehokokemuksestaan käsin ja sillä mielellä, millä sinä päivänä sattuu olemaan eikä tarvitse jännittää, katsooko joku pahalla ettei osaa.

“Voi että, miten hyvää tekee! Tässä ei mieti lainkaan askelia, kun tuo musiikki vaan vie mukanaan.”

Tanssia vuorovaikutuksessa

Yhteisötanssissa keskeistä on osallistujien ja ohjaajan välinen vuorovaikutus sekä se, että tanssivan yhteisön osallistujat vaikuttavat yhdessä tavoitteiden asettamiseen ja siihen, mitä tapahtuu. Erilaiset tanssin lajit voivat olla yhteisötanssia.

Hämäläinen on ohjannut yhteisötanssia Tampereella jo yli 25 vuotta muun muassa perustamassaan Tanssiryhmä Vapaavarressa.

“Keskeistä on oman kehon kuuntelu ja oman liikkeen tekeminen. Tunnilla kannustan niihin mahdollisuuksiin, jotka jokaisella on ja siihen, että jatkuva kehitys on mahdollista. Toivoisin, että tämä madaltaa kynnystä tanssiin ja taiteeseen”, Hämäläinen avaa.

Tanssitaiteilija Tuulia Soininen on kisällöitynyt yhteisötanssin ohjaamiseen Hämäläisen opissa. Soiniselle yhteisötanssissa merkittävää on kehotietoisuuden lisääminen.

“Tunneilla tehdään luovaa liikettä ja improvisaatiota. Emme opettele varsinaisia askelia vaan oleellista on oma tapa liikkua, jakaminen ja keskustelu sekä tietynlainen leikkimielisyys.”

Tanssia lähellä ihmistä

Hankkeessa on mukana yhteensä 18 ryhmää ja ryhmät toteutuvat Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Lempäälässä, Orivedellä, Pälkäneellä, Urjalassa, Virroilla ja Ylöjärvellä.

“On hienoa, miten pystymme saavuttamaan kerralla 50-60 henkilöä, kun se ei muuten olisi mahdollista. On myös tärkeää, että pystymme tuomaan tanssia lähelle ihmisiä,” Soininen pohtii.

Osallistujat voivat tulla mukaan tanssitunnille esimerkiksi palvelukodeissa tai ikäihmisten kokoontumistoreilla. Mukana etäkerralla on aina henkilö, joka vastaa tekniikasta ja yhteydestä tunnin ohjaajiin.

Yhteisötanssi tai tanssi saattaa olla monelle vieras sana ja jotkut osallistujat ovatkin odottaneet, että pääsisi tanssimaan esimerkiksi paritansseja.

“Kukaan ei ole oikein tiennyt, mitä se yhteisötanssi on. Uteliaan jännittyneinä he ovat tulleet mukaan”, Hämäläinen kertoo.

“On hienoa, miten pystymme saavuttamaan kerralla 50–60 henkilöä, kun se ei muuten olisi mahdollista.”

Etänä kohtaaminen on haastavaa

Hybriditoteutus on tuonut hankkeeseen niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin. Haastavaa ja uudenlaista lähestymistapaa on vaatinut se, miten kohdata niin suuri määrä ihmisiä kerralla.

“Se haastaa itseä, että miten päästä syvemmälle harjoituksissa, kun ei näe kaikkea mitä etäosallistujat tekevät”, Hämäläinen kertoo.

Sekä Hämäläinen että Soininen pitävätkin tärkeänä, että jokaisessa kunnassa vieraillaan myös paikan päällä. Tällä tavalla osallistujat tulevat kohdatuksi kasvotusten ja se saattaa madaltaa kynnystä osallistua seuraavalle kerralle.

“Koronan hyviä puolia on se, että on pystytty järjestämään tämä siten ettei se vaikeuta tunnin pitämistä”, Hämäläinen pohtii.

Etäkerralla Soininen toimii lähetysten streamaajana ja käy samalla keskustelua etänä olevien kanssa. Liikehäiriösairauksia harrastavien ryhmän tunneilla on mukana myös livesäestäjä Anna Pesonen.

Jokainen kokee tanssin omalla tavallaan

“Jännitin, että tuleeko ensimmäiselle etäkerralle ketään. Tuli ja ovat edelleen mukana”, Hämäläinen kertoo.

Hänen mukaansa kokemus yhteisötanssista aukenee ainoastaan kokeilemalla, silloin vasta näkee, mitä se todellisuudessa on.

“Henkilön sisäinen kokemus voi olla myös erilainen, kuin mitä näkyy päällepäin”, Soininen jatkaa.

Tätä hanketta on ollut mahdollistamassa kulttuurin alueellinen kehittämishanke Operaatio Pirkanmaa.

Kirjoittaja: Emma Heinonen

Aiheet: pirkanmaantanssinkeskus, tanssivatyhteistö