Dokumentaatiosarja, osa 28: Oona Leinonen

Tämänhetkinen tilanne tuo työskentelyyn tanssitaiteen alalla entistä enemmän epävarmuutta tulevasta. Määräaikaisuuksia, hakemista, hakuja ja hakemuksia. Määräaikaisuuksia. Taiteellisen työn suunnitelmia, jotka seisovat erilaisten päätösten varassa. Suunnitelmia, jotka jatkuvasti siirtyvät. Suunnitelmia, jotka jäävät ja suunnitelmia, jotka toteutuvat. Taiteellista työtä, jota viedään eteenpäin kaikista epävarmimpanakin aikana. Ajatus siitä, jos työ ei sittenkään toteudu ja samalla se astetta suurempi toivo kaikista mahdollisuuksista taiteellisen työn äärellä ja sen toteutumisesta.

Kuinka taiteen itseisarvo määräytyy ja täyttyy, kun rakenteet eivät vielä ole niin vankkoja tukemaan taiteilijoita, ja taiteellinen työskentely sekä lopputulos määräytyy pitkälti saatujen rahoituspäätösten ja resurssien mukaan? Mitä vallitseva poikkeustilanne tuottaa taiteelliselle työskentelyprosessille, kun epävarmuus taiteen toteutumismahdollisuuksista siirretään tulevaisuuteen tai peruutetaan kokonaan?

Jos taiteellinen työskentely on aiemmin ollut epävarmaa, on se sitä tänä koronan määrittämänä aikana vielä enemmän. Työskentelen taiteellisessa kollektiivissa (Leinonen, Pesonen, Touhunen) työstäen työryhmän toista teosta ”Luontosalaseura”, joka käsittelee ilmastokriisin aikakaudella ihmisen luontosuhdetta ja ykseyden kokemista ympäröivän maailman kanssa. Tämänhetkiseen työskentelyyn on tullut yksi ”entä jos” -kerros lisää. Emme voi sivuuttaa kysymyksiä siitä, kuinka paljon joudumme soveltamaan, sopeutumaan ja tekemään kompromisseja työskentelyn suhteen, jotta saisimme teoksen toteutettua vallitsevien olosuhteiden puitteissa. Epävarmaa on myös se, kuinka kauan koronaviruksen aiheuttamat olosuhteet tulevat jatkumaan ja mihin suuntaan tilanne ajautuu.

Tulevan teoksen keskiössä on yhteys itseen, muihin sekä ympäröivään. Tarvitsemme yhteyden kokemista enemmän kuin koskaan. Erilaiset karanteenit, sosiaalinen etäisyys ja fyysisen kontaktin välttäminen ja pitkään jatkuva varominen vaikuttavat väistämättä ihmiseen.

Taiteellisia teoksia, esityksiä ja ulostuloja on siirretty ja peruutettu maaliskuusta 2020 alkaen siihen tahtiin, että uuden teoksen työstäminen tuntuu entistä tärkeämmältä. Etenkin nyt sosiaalisia etäisyyksiä vaativana aikana koen, että tarve taiteelle korostuu. Taide ja kulttuuri ovat se mitä tänä aikana tarvitsemme ja jonka avulla elosta saattaa tulla hetken kevyempää.

Teksti: Oona Leinonen
Video: Kalevi Suopursu