Etsinnässä kulttuurimyönteisiä kuntavaaliehdokkaita
27.2.2025
Kirjoittaja: Maija Hoisko
Kuntavaalit 2025 lähestyvät, ja nyt on aika panna ehdokkaat todelliseen testiin! Mistä löytyvät ne kulttuurimyönteiset visionäärit kaupunginvaltuustoon?
Tampereen kulttuurivaalipaneeli 18.3. klo 17 Kulttuuritalo Telakalla
Kuntavaalit eivät ole pelkästään liikenneympyröistä ja siltarakentamisesta päättämistä – ne ovat myös hetki, jolloin päätetään, millainen kulttuurikaupunki Tampere haluaa olla.
Äänestäjä: Äänestä ehdokasta, joka puolustaa taidetta ja kulttuuria, tukee taiteilijoita ja uskoo, että taide kuuluu kaikkialle. Kysy ehdokkaaltasi suoraan: ”Mitä aiot tehdä kulttuurin hyväksi?”
Kuntavaaliehdokas:
1. Rahoitus ratkaisee: Taide ja kulttuuri pitävät Tampereen elävänä
Kulttuuri ei ole menoerä, vaan investointi siihen, että Tampere pysyy elävänä, houkuttelevana ja omaleimaisena kaupunkina. Ilman riittävää rahoitusta taiteilijoiden työ vaikeutuu, ja taiteen saavutettavuus heikkenee. Vapaan kentän taiteilijat ja yhteisöt ovat kaupungin kulttuurielämän moottori – ilman polttoainetta ei synny uutta, rohkeaa ja elävää taidetta. Päättäjien on nostettava kulttuuri budjettiprioriteetiksi, jotta Tampere ei jämähdä paikoilleen, vaan kehittyy ja säilyttää vetovoimansa myös tulevaisuudessa.
2. Taiteen ja kulttuurin uudistava voima syntyy moninaisuudesta
Tampereen kulttuurielämä ei ole vain suuria näyttämöitä ja instituutioita – se on myös pienet esitystilat, itsenäiset taiteilijat, uudet kokeilut ja rohkeat avaukset. Taiteen vapaan kentän toimijat tuovat kaupunkiin moniäänisyyttä ja uusia näkökulmia, jotka rikastuttavat kaikkia. Jos tuemme vain suurimpia kulttuuritoimijoita, menetämme sen dynaamisuuden, joka tekee taiteesta kiinnostavaa ja ajassa elävää. Tampereen on tunnustettava taiteen vapaan kentän arvo ja varmistettava, että sillä on mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa osana kaupungin kulttuuriekosysteemiä.
3. Tilaa taiteelle: Työ- ja esitystilat ovat perusedellytys
Taiteilijat tarvitsevat tiloja luodakseen, esittääkseen ja kohdatakseen yleisönsä. Tampereen on huolehdittava siitä, että vapaan kentän toimijoilla on käytössään riittävästi kohtuuhintaisia työ- ja esitystiloja, jotta taide voi kukoistaa ja tavoittaa kaupunkilaiset. Panostamalla tiloihin varmistamme, että Tampere säilyy elinvoimaisena kulttuurikaupunkina nyt ja tulevaisuudessa.
4. Kulttuurikentän kuuntelu: Ei pelkkää juhlapuhetta
Kulttuurimyönteinen ehdokas ei vain kuuntele, vaan kuulee. Hän ei muista taiteen ja kulttuurin merkitystä vain juhlapuheissa, vaan vierailee tapahtumissa, keskustelee taiteentekijöiden kanssa ja ottaa oikeasti selvää, mitä tarvitaan. Oikea taiteen ja kulttuurin puolustaja ei pelkästään taputa – hän tekee konkreettisia päätöksiä niiden puolesta.
P.S. Jäitkö vielä pohtimaan, mikä ihmeen vapaa kenttä?
No, ei hätää – tässä selitys!
Taiteen vapaa kenttä on kuin kaupunkikulttuurin underground-sankari – se ei ehkä saa suurimpia otsikoita, mutta ilman sitä kaupunki menettäisi elinvoimaisuutensa. Se on taidekentän dynaaminen, monimuotoinen ja alati uudistuva voima, joka tuo uudet ideat ja taiteelliset kokeilut kaupunkilaisten koettaviksi.
Se koostuu itsenäisistä taiteilijoista, kollektiiveista ja organisaatioista eri taiteen aloilla, kuten esittävässä taiteessa, kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. Vapaan kentän toimijat tuottavat uutta, kokeilevaa ja rajoja rikkovaa taidetta, joka elävöittää koko kaupunkia. Se luo uusia kulttuurielämyksiä, tekee taiteesta saavutettavaa ja tuo sen myös sinne, minne perinteiset instituutiot eivät yllä. Tamperelaisia vapaan kentän toimijoita ovat mm. Pirkanmaan Tanssin Keskus, Teatteri Telakka, Tampereen taiteilijaseura/Taidekeskus Mältinranta, Valokuvakeskus Nykyaika, Teatteri Siperia, Pirkkalaiskirjailijat ja kokeellisen kansanmusiikkiin keskittyvä Folk Extreme.
Vaikka vapaa kenttä kohtaa usein rahoituksen ja tilojen puutetta, sen merkitys kaupungin vetovoimalle on kiistaton. Jos haluamme pitää Tampereen elävänä ja inspiroivana, kulttuurin monimuotoisuus ja vapaus on turvattava – ja se alkaa vaaliuurnilla!