Mahdolliset tulevaisuudet eivät tapahdu, ne tehdään

Kuvat: Liisa Mäkinen

Teksti: Maija Hoisko

Tanssialan tulevaisuusvalta, toimijuus ja toivo Kiertoliike 2025 -tapahtuman valossa

Tanssin aluekeskusverkosto on 20-vuotisjuhlakautensa innoittamana tarkastellut historiaansa Veera Lambergin artikkelin Tanssitaiteen rakenteiden kehityksen hankaluudesta kautta sekä nykyhetkeä Reija Penttisen artikkelin Tanssin aluekeskusten nykyisyys – erilaisuuden, yhteistyön ja joustavuuden voimaa avulla. Tässä tekstissä tarkastelen niitä elementtejä, jotka voivat viedä tanssintekijöitä; organisaatioita ja yksilöitä, kohti toivottuja tulevaisuuksia. On luontevaa sukeltaa teemaan Tanssin aluekeskusverkoston tuottaman tanssin ammattilaisfoorumin, Kiertoliikkeen, kautta. Vuoden 2025 Kiertoliike järjestettiin 22.–23.5. Tampereella otsikolla Tanssitaide muutoksentekijänä, ja se keskittyi erityisesti taiteen ja taiteentekijöiden tulevaisuusvallan työkaluihin. Tapahtuma kokosi yhteen tanssin kentän ammattilaisia pohtimaan, kuinka taide ja taiteilijat voivat toimia aktiivisina yhteiskunnallisen muutoksen tekijöinä.

Ensimmäinen tapahtumapäivä järjestettiin tunnelmallisessa G Livelabissa. Sen keskiössä oli tanssintekijöiden tulevaisuusnäkökulman laajentaminen puheenvuorojen ja keskustelujen avulla. Jenna Lähdemäki-Pekkinen Sitrasta esitteli tulevaisuusvallan käsitteen ja kertoi, miten jokainen voi tarkastella ja laajentaa omaa tulevaisuusvaltaansa. Sanna Ryynänen käsitteli taiteen kykyä herättää toivoa sekä pohti, kuinka taiteentekijä voi säilyttää otteensa toivosta. Marcin Poprawski nosti esiin kysymyksiä esittävän taiteen ja demokratian suhteesta. Päivän ohjelmaan sisältyi myös osallistavia hetkiä, kuten tanssitaiteilija Wilma Seppälän ohjaamat trendikorttitanssit sekä pienryhmäkeskusteluja, joissa pohdittiin ja jaettiin tanssintekijöiden tulevaisuusvallan työkaluja.

Toinen päivä vietettiin luonnon keskellä Niihamassa, joka tarjosi rauhallisen ja inspiroivan ympäristön teemojen syventämiselle. Päivän työpajoissa käsiteltiin vaikutusmahdollisuuksia sekä luontosuhteen merkitystä. Pilvi Porkolan vetämässä työpajassa pohdittiin, miten tulevaisuus alkaa nykyhetkestä ja mitä se vaatii ajattelultamme. Virpi Koskelan johdolla tutustuttiin metsän rytmiin ja hengitykseen liikkeen kautta. Pääsky Miettisen työpajassa harjoiteltiin feminististä ilonpilaamista ja rohkeutta, kun taas Juni Sinkkonen fasilitoi hetken ympäristötunteiden tarkastelulle. Päivän päätti yhteinen hetki lettujen paiston ja saunomisen parissa.

Kiertoliike on aina todella tärkeä kollektiivisen ajattelun tapahtuma tanssitaiteilijoille ja on upeaa, miten monet seminaaripuhujat ja työpajan ohjaajat luovat herkullisen näkymän tähän päivään ja tulevaisuuteen. Tämä pitää yllä kollegiaalista työotetta. Suuri kiitos aluekeskuksille timanttisesta työstä ne! (osallistujapalaute)

Kiertoliike 2025 oli monitasoinen ja syvällinen kokonaisuus, joka tarjosi osallistujille sekä käytännön työkaluja että tilaa ajattelulle. Osallistujat kokivat tapahtuman tärkeäksi. Palautteissa kiiteltiin erityisesti fasilitointia, puhujia ja rakentavaa keskusteluhenkeä. Myös tapahtuman tunnelma ja yhteisöllisyys nousivat esiin myönteisinä elementteinä.

Tulevaisuusvalta: keitä me olemme ja mitä voimme olla?

Tulevaisuusvalta tarkoittaa kykyämme vaikuttaa siihen, millaisia tulevaisuuksia rakennamme. Tanssitaiteessa se merkitsee ennen kaikkea oman toimijuuden tunnistamista; mahdollisuutta toimia omista arvoista käsin, haastaa normeja ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kehollisuuden ja tanssitaiteen asiantuntijoina.

On sanottu, että tulevaisuus syntyy aikomuksista. Parhaimmillaan Kiertoliikkeet synnyttävät osallistujissa aikomuksia, jotka muuttuvat aktiivisiksi teoiksi arjessa. Tapahtumalta on toisinaan toivottu konkreettisempaa asioihin tarttumista ja niiden edistämistä. Yksittäinen tapahtuma ei kuitenkaan voi muuttaa maailmaa tai edes taidekenttää. Muutos ja tulevaisuusvallan työkalujen käyttö tapahtuvat jokaisen tanssintekijän arjessa pieninä ja suurina tekoina, jotka vievät kohti toivottuja tulevaisuuksia.

Kiertoliikkeen osallistujat nimesivät useita tulevaisuusvallan työkaluja ja ilmiöitä. Näistä keskeisimpiä löydöksiä ovat:

Toimijuus ja valta

• Oman toimijuuden tunnistaminen on tulevaisuusvaltaa.
• Tulevaisuusvalta merkitsee ajankäytön haltuunottoa ja omien arvojen mukaista toimintaa.
• Valta on läsnä kaikkialla. Sen tunnistaminen sekä vastuullinen ja aktiivinen käyttö on tärkeää.

Taide vaikuttamisen ja muutoksen välineenä

• Taide ja taiteilijuus itsessään on radikaalia ja merkityksellistä yhteiskunnassamme.
• Taide luo vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tekee näkymättömän näkyväksi.
• Taide voi toimia yhteiskunnallisena herättäjänä, dialogin avaajana sekä moninaisen tiedon synnyttäjänä ja kanavana.

Toivo syntyy kohtaamisista, yhteistyöstä ja toisilta oppimisesta

• Toivo voi toimia suunnannäyttäjänä tulevaisuuden rakentamisessa.
• Tulevaisuutta voi ja tulee kuvitella monin tavoin.
• Lähitoivo löytyy arjesta ja omasta ympäristöstä.
• Tärkeitä ominaisuuksia ovat resilienssi, riskinsietokyky, reflektio, rohkeus ja uteliaisuus.

Yhteisöllisyyden ja dialogin rakentaminen hierarkioiden ja ääriajattelun sijaan

• Yksilöiden ja organisaatioiden aktiivinen toiminta yhteisöllisyyden synnyttämiseksi tuottaa hyvää. Myös pienillä teoilla on merkitystä.
• Oman yhteisön kohtaaminen ja avoin keskustelu on tärkeää.
• Tasavertainen kohtaaminen ja aktiivinen läsnäolo luovat merkityksellisyyttä.
• Dialogisuus ja ajatustenvaihto ovat keskeisiä voimavaroja.
• Yhteistyöverkostot, kollektiivisuus ja vertaistuki ovat tärkeitä resursseja.

Ajankäytön haltuunotto – tilaa unelmoinnille, uteliaisuudelle ja reflektiolle

Kiertoliikkeen myötä itselleni keskeisimmäksi tulevaisuusvallan työkaluksi nousi aika ja sen käytön hallinta. Kun toimimme jatkuvasti reaktiivisesti, yksilöinä tai organisaatioina, luovutamme tärkeimmän tulevaisuusvallan työkalumme pois. Meillä ei ole aikaa kehitystyölle ja radikaalille mielikuvittelulle; emme kykene suuntaamaan kohti toivottuja tulevaisuuksia.

Olen erityisen huolestunut taideorganisaatioiden tilasta ja niiden kyvystä kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia. Monet niistä toimivat jatkuvasti aliresurssoituna. Kilpailu rahoituksesta sekä pelko sen leikkaamisesta saa ne edelleen tehostamaan toimintaansa. Tällaisessa oravanpyörämäisessä ympäristössä ei jää tilaa näennäisesti joutilaille hetkille tai tekemisen huokoisuudelle, joita mielikuvittelu edellyttää.

Taiteilijoiden työhön kuuluu oleellisesti huokoisuus ajankäytössä. Ilman huokoisuutta ja näennäistä toimettomuutta luova työ ei mahdollistu. Miten taideorganisaatiot voisivat oppia taiteilijoiltaan mielikuvittelusta tulevaisuusvallan työkaluna? Alan heikot ansaintamahdollisuudet mahdollistavat ajan tulevaisuusvallan työkaluna vain osalle taiteilijajoukosta. Liian monen taiteilijan aika kahliutuu arjessa selviämiseen. Kun ihminen joutuu uhraamaan merkittävän osan aivokapasiteetistaan taloudellisten huolien käsittelyyn, kutistuu aivojen laajakaista olemattomaksi. Köyhyyden aivomato heikentää juuri niitä ominaisuuksia, jotka auttaisivat suunnittelemaan elämää pidemmälle ja tekemään harkittuja päätöksiä kohti toivottuja tulevaisuuksia.

Useat pienet taideorganisaatiot, joista tanssin kenttä pitkälti koostuu, ovat tuon samaiseen niukkuuden ja köyhyyden riivaamia. Olisiko organisaatioilla kuitenkin joitakin mahdollisuuksia priorisoida ajankäyttöä ja resurssoida säännöllisesti arkeen aikaa kehitystyölle, jotta emme luovuta tulevaisuusvaltaamme muille? Voisimmeko ajatella, että ajan mahdollistaminen toivottujen tulevaisuuksien kuvittelulle, on tässä ajassa taideorganisaatioiden keskeisin elinehto?

Tanssin aluekeskukset ovat aikoinaan syntyneet tarpeesta edistää taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta ja saatavuutta sosiaalisesti sekä alueellisesti tanssitaiteen osalta, lisätä tanssitaiteen työskentelymahdollisuuksia omalla alallaan sekä lisätä yhteistyötä ja vahvistaa osaamista. Verkoston toimijoiden dna:ssa on näin ollen aina ollut vahva alan kehittämisen geeni. Tätä kehittäjäidentiteettiä on tärkeä vaalia huolella myös tässä ajassa.

Miten toimia nyt?

Tulevaisuus ei tapahdu itsestään. Se rakentuu arjen valinnoista, aktiivisuudesta, yhteistyöstä ja unelmoinnista. Tässä muutamia kysymyksiä ja ehdotuksia Kiertoliikkeen pohjalta:

• Milloin viimeksi varasit aikaa kuvitella toisenlaista tulevaisuutta?
• Kenen kanssa et ole vielä keskustellut, mutta voisit?
• Voitko jakaa tietoa, kokemuksia tai resursseja?
• Missä ympäristöissä toivot taiteen tapahtuvan tulevaisuudessa?
• Voisitko tänä vuonna tehdä yhden teon, joka rikkoo vallitsevaa normia?

Kuten eräs Kiertoliikkeen osallistuja kiteytti: Tulevaisuuden rakentaminen on omissa käsissämme. Toivo johtotähtenä. Tämä vaatii rohkeutta, aikaa ja yhteyttä – mutta ennen kaikkea valintaa käyttää omaa valtaa viisaasti, näkyvästi ja yhdessä. Kysymys ei ole enää siitä, voimmeko vaikuttaa vaan siitä, miten päätämme vaikuttaa.

Kirjoittaja on Pirkanmaan Tanssin Keskuksen toiminnanjohtaja. Hän on aiemmin toiminut koreografina taiteen vapaalla kentällä sekä lehtorina tanssin ammatillisessa koulutuksessa.