Joel Alalantela: Tanssijan ja hevosen kontakti

Poikkeustilan dokumentaatiot osa 10: Joel Alalantela

Tanssijan ja hevosen kontakti

Koronaepidemian tuoma kevät toi minulle pienen pysähtymisen tanssitaiteeseen, jolloin ehdin ottamaan uuden harrastuksen haltuun. Pohdin, miten voisin yhdistää omaa kokemuspohjaa tanssista ratsastuksen rinnalla. Lähdin tarkastelemaan hevosen ja tanssijan suhdetta, liikkumiseen, ympäristöön, kontaktiin, kuunteluun, ymmärrykseen, kasvuun ja muistiin. Haen näkökulmaa ratsastuksen varioimiseen, mitä samankaltaisuutta löytyy tanssilla ja ratsastuksella. Työskentelen ja tarkastelen hevosen liikkumista ja sen tuomaa vuoropuhelun mahdollisuuksia. Milloin ohjaan hevosta, miten hevonen ohjaa minua? Miten liike puhuttelee minua tai hevosta? Mitä voimme oppia toisiltamme?

Ratsastus työvälineenä voi resonoida tanssitaiteessa kuuntelemisen kulttuurin näkökulmalla. Koen, että tulleita havaintoja voin käyttää myös tulevissa taiteellisissa työskentelyissä teosten rakentamisen parissa. Esimerkiksi kontaktityöskentelyssä, opetuksessa ja koreografian luomisprosessissa tulevaisuudessa. Haen tukea myös kirjallisuudesta, Martin Buber dialogifilosofiasta (kirj. Minä ja sinä) tutkien reittejä omiin työskentelytapoihin, dialogian teemoja ja praktiikoita syventäen.

Kevään aikana ja tulevaisuudessa tätä prosessia auttoi huomattavasti se että asun ratsastuskoulun kupeessa, jolloin jokapäiväinen harjoittelu mahdollistaa työskentelyn. Aloitettu matka aiheen parissa on mielenkiintoinen ja loputon, joka motivoi syventämään.

Kuvaus: Nannu Kopalainen
Hevonen: Kipinä
Ratsastaja: Joel Alalantela

Pirkanmaan Tanssin Keskuksen poikkeustilan dokumentaatiot kertovat pirkanmaalaisten tanssitaiteilijoiden näkökulmasta koronatilanteen vaikutuksista työn tekemiseen ja taiteen tulevaisuuteen.
Pirkanmaan Tanssin Keskus ry Tampereella logo medialle