Linda Kuha: Ceci n’est pas moi

(In English below.) Radioaktiivisen pilven laskeuduttua vuonna 1986 elämänsä aloittaa ihminen, jolla on kiire tehdä kaikkea. Aikaa ei ole hukattavaksi, koska joku saattaa vetää lankapuhelimen johdon seinästä kesken laulun. Uutisointi kasvihuoneilmiöstä ja lamasta muistuttavat siitä, että kaikkea on vain vähän, aikaakin. Lapsi menee joka aamu vaarin luo katsomaan MacGyverin uusintaa, koska muuten ei ole mitään tekemistä ja aika täytyy käyttää hyödyksi. Silti sinne on kiire, tylsyyttä pakoon, joten matka täytyy juosta. Sukupolveni tarina voisi periaatteessa olla kenen tahansa. Missä tässä tarinassa on tilaa minulle? 

Ceci n’est pas moi on vilpitön ja intiimi tanssimonologi vastuusta, vapauden tavoittelusta ja niiden muovaamasta ihmisyydestä. Ceci n’est pas moi peilaa menneisyyteen ja tuo esiin Y-sukupolven henkilökuvan. 

Soolo on syntynyt koreografi Linda Kuhan kiinnostuksesta lähestyä koreografiaa autofiktiona. Yleisö otetaan mukaan kerros kerrokselta etenevälle fyysiselle pohdinnalle siitä, miten ajan luoman kontrollin ja vastuun puristuksesta voi löytää aitoutta.  

Sooloteos flirttailee totuuden kanssa, haluten siitä hyvän ystävän. Teoksen lähtökohtina ovat teoriat totuudesta sekä identiteetin ristiriitaisuus. Nimi on suora viittaus René Magritten klassikkoon La Trahison des images (1929), joka ehdottaa, etteivät asiat ole sitä mitä oletamme. 

Runsaus sekä liikkeellä leikittely kiehtoo Kuhaa. Ensimmäisestä hän pyristelee pois, ja jälkimmäisen hän ottaa hyvin vakavasti. 

Kuhan taiteellisen työskentelyn keskiössä ovat improvisaatiomenetelmin luodut kerrokselliset scoret, joiden materiaalina hän on käyttänyt elämäntapahtumia. 

Esityskieli on englanti.

Tanssi ja koreografia: Linda Kuha
Dramaturgia: Jochem Naafs
Äänisuunnittelu: Samuli Welin
Valosuunnittelu: Jaakko Sirainen
Pukusuunnittelu: Linda Kuha
Mentorointi: Rosanna Irvine, Valtteri Raekallio
Tuotanto: Pirkanmaan Tanssin Keskus (osatuotanto ja residenssi), Codarts & Fontys (osatuotanto)
Residenssit: Kokko1721 (2019), Liikelaituri (2023)

Teosta ovat tukeneet: Taiteen edistämiskeskus, Osuuskunta Lamminpää

Kuvat: Eino Ansio

ESITYS

Perjantai 11.8. klo 16

(Kesto noin 45 minuuttia.)

PAIKKA

Liikelaituri, Yliopistonkatu 58 D, Tampere

(Tilaan on mahdollista järjestää esteetön kulku. Jos tarvitset esteettömän sisäänkäynnin tai pyörätuolipaikan, mainitse siitä lippuvarauksesi yhteydessä. Lisätietoja tilasta täällä: https://www.pirkanmaantanssinkeskus.fi/liikelaituri/)

LIPUT

20 e
10 e / esittävän taiteen ammattilaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät

Tilaa liput: toimisto@pirkanmaantanssinkeskus.fi
Tarkemmat tiedot maksusta saat sähköpostitse varauksen yhteydessä.

Lippuvarauksia otetaan sähköpostitse vastaan 31.7. alkaen arkisin klo 9–17. Lipun voi ostaa paikan päältä, mikäli lippuja jää. Huom.! Maksu paikan päällä ainoastaan kortilla.

Taiteilijaesittely

Linda Kuha on kuopiolaislähtöinen, Tampereelle asettunut tanssitaiteilija, joka on työskennellyt tanssin kentällä Suomessa, Belgiassa ja Hollannissa vuodesta 2009. Kuhan taiteellisen työn keskiössä on improvisaatiorakenteen luominen, liikkeen leikillisyys, kerroksellisuus ja taiteellinen tutkimus. Hän on ikuisesti kiinnostunut ihmisistä ja henkilökohtaisten kokemusten yhteiskunnallisuudesta.

Kuha on työskennellyt tanssijana Danscompagnie Lunessa Belgiassa Roberto Olivanin ja Jennifer Regidorin teoksissa, sekä useissa Pirkanmaan Tanssin Keskuksen osatuottamissa produktioissa, mm. Tanssiva satuhetki ja House-taiteilijana teoksella Enemmän kuin 9kk, joka palkittiin Simpukan Helmi-tunnustuksella 2016. Vuodesta 2013 lähtien Kuha on toiminut Tanssiteatteri Liikerissä koreografina ja tanssijana.  Tällä hetkellä Kuhaa kiinnostaa identiteetin ja aitouden tutkiminen (podcast-sarja Joku tanssii jossakin, 2021-2022, sooloteos Ceci n’est pas moi, 2023). Hän on erikoistunut kollektiivisiin työskentelytapoihin ja toimii usein projektien koollekutsujana ja fasilitoijana. Tällä hetkellä Kuha viimeistelee koreografin maisteriopintojaan COMMA-ohjelmassa Hollannissa (Codarts & Fontys).  

Ceci n’est pas moi (in English)

Just after the radioactive fallout in 1986, a human being starts her life, busy to experience everything. There is no time to waste because somebody might pull out the cable of a landline phone in the middle of a song. Headlines about the greenhouse effect and recession remind that there is only a little of everything, even time. She goes every morning to grandpa’s house to watch a rerun of MacGyver because otherwise there is nothing to do, otherwise time is not well spent. She has to hurry up, to run away from torpor. The story of my generation could be from anyone. Where do I find my place in this story?

Ceci n’est pas moi is a sincere and intimate dance monologue about responsibility, the pursuit of freedom and how these two shape identity. Ceci n’est pas moi reflects on past and brings forward a self portrait of Generation-Y.

Choreographer Linda Kuha approaches this solo performance as autofiction. What are the possibilities to find authenticity in the firm compression of responsibility? The audience is invited to observe performer’s physical reflection on control and freedom, unveiled layer by layer. This solo performance is flirting with the truth and wants to make friends with it.

Artistic context is based on complexity of identity and theories of truth. The name refers to the classic surrealistic work La Trahison des images (1929) of René Magritte which invites us to think beyond the obvious.

Kuha loves playing with dance and takes it very seriously. She uses life experiences as material for improvisation scores and blends the abundance of movement with text.

Dance and choreography: Linda Kuha
Dramaturgy: Jochem Naafs
Sound design: Samuli Welin
Light design: Jaakko Sirainen
Costume design: Linda Kuha
Mentoring: Rosanna Irvine, Valtteri Raekallio
Production: Pirkanmaa Dance Centre (co-production and residency), Codarts & Fontys (co-production)
Residencies: Kokko1721 (2019), Liikelaituri (2023)

Supported by: Arts Promotion Centre Finland, Osuuskunta Lamminpää

WHEN

Friday 11.8. 4 pm.

(The lenght of the performance is approximately 45 minutes.)

VENUE

Liikelaituri, Yliopistonkatu 58 D, Tampere

(The space has an unrestricted pathway from Pinninkatu street. If you require unrestricted entrance or a seat for a wheelchair, please mention it in your ticket reservation. More info about Liikelaituri accessibility here: https://www.pirkanmaantanssinkeskus.fi/en/liikelaituri/)

TICKETS

20 e
10 e / performing arts professionals, students, seniors, unemployed

Book your tickets: toimisto@pirkanmaantanssinkeskus.fi
In reply you receive confirmation and payment info.

We accept ticket reservations starting from 31.7. on weekdays Mon–Fri from 9 to 5 pm. If there are tickets left, it is possible to buy the ticket on the spot. Note! We accept only card payments.

Photos: Eino Ansio

Artist introduction

Tampere-based dancemaker Linda Kuha works in productions and diverse work environments in Finland, Belgium and the Netherlands since 2009. In her artistic work she creates improvisation scores and uses playful and layered movement material. She is forever interested in humans and the societal aspects of one’s life experiences.

Kuha has worked as a dancer in Danscompagnie Lune in Belgium with choreographers Roberto Olivan and Jennifer Regidor, as well as in dance productions of Pirkanmaa Dance Centre. In 2016 she was selected as House-artist at Liikelaituri, Tampere, to create her piece More than 9 months, which was awarded with Simpukan Helmi-price. In 2013 Kuha co-founded Dance Theatre Liikeri, in which she has (co-)created dance pieces and worked as a dancer. At this moment Kuha is exploring presentation of identity and authenticity (podcast-serie Joku tanssii jossakin 2021-2022, solo Ceci n’est pas moi, 2023). She is specialised in collective working methods and operates frequently as facilitator for diverse projects.