Arvio
Emma Heinonen

Kohinaa, pikseliä, syntetisaattorin saundia ja liikkuvia olentoja. Matti Haaponiemen teokset tarjoavat modernia surrealismia uuden ja vanhan teknologian saattelemana.

Tanssitaiteilija Matti Haaponiemi työskenteli Pirkanmaan Tanssin Keskuksen House-taiteilijana keväällä 2021. Työskentelyprosessista syntyi kaksi teosta “Mielen asetelmia” sekä “Valomuurin tuolla puolen”.

Teosten lähtökohtana on toiminut Haaponiemen innostus elektronisten äänilaitteiden rakenteluun sekä niin sanottuun retroon teknologiaan. Teoksissa hyödynnetään VHS-tallennusta ja kuvaputkitelevisiota. Molemmissa teoksissa äänimaisemaa tuottaa modulaarinen syntetisaattori sekä liikettä tunnistava ja siihen äänellä reagoiva laite.

“Mielen asetelmia” on kuin tuudittava kauhuelokuva

Toukokuussa ensi-iltansa saanut “Mielen asetelmia” esittää kuvataidetta mukaillen liikkuvan maiseman, jossa erilaiset objektit ja tanssijat tulevat esiin ja uppoavat pysähtyneisyydellään kuvaan. Teos on mustavalkoinen, yhdestä suunnasta kuvattu ja kuvaputkitelevision muotoon tehty videoteos. Se esitettiin streamattuna PTK:n Vimeo-kanavalla.

Teoksen asetelma muodostuu tuolien, pöydän, henkareiden, kankaan ja tanssijoiden sommitelmasta. Hitaasti liikkuvat olennot ja objektit antavat katsojalle tilaa seurata muuttuvaa maisemaa.

Satunnaiset kuvat luovat mielleyhtymiä alitajunnasta ja REM-unen maailmasta. Morph-pukuinen, tilan poikki kulkeva hahmo tuntuu kuin vaanivan jotakin. Mustavalkoinen kuva sekä kuin varoittavat syntetisaattorin äänet luovat kuvaa kauhuelokuvasta, joka kuitenkin tuntuu tuudittavalta rauhallisuudessaan.

Valo ja varjo leikkivät eteen avautuvassa maisemassa. Teoksessa on kiinnostavaa se, mitä häviää mustaan varjoon? Mitä peittyy? Teoksen loppuvaiheella tanssija Salla Anttonen vaikuttaa leijailevan ilmassa, mikä luo entisestään kuvaa maiseman absurdiudesta.

Hypnoosiin kuljettava “Valomuurin tuolla puolen”

Haaponiemen House-työskentelystä syntynyt toinen teos “Valomuurin tuolla puolen” kuvaa paikkaa, jonne pääsee kulkemalla valoa nopeammin. Teos esitettiin toukokuussa streamattuna PTK:n Vimeo-tilillä.

Teos rakentuu kolmesta, improvisoidusta soolotanssista. Tanssijat liikkuvat päävärien sävyjen muodostaman valomuurin takana.

Vihreän ja punaisen väriyhdistelmä sekä rakeinen kuva ja väripalkit muodostavat mielikuvan retrokonsolipelistä, jonne liikkuva olento on jumiutunut. Tanssija on jossakin, jonkin takana, minne katsoja katsoo ulkopuolelta. Streamattu teos onnistuu välittämään mielikuvan muurista katsojan ja esiintyjän välillä.

Hypnoottisen, liikkuvan värimaailman lomassa katsoja jää pohtimaan, mitä kaikkea todella on livenä esiintyvän tanssijan ja tietokoneeltaan esitystä katsovan ihmisen välissä. Ruudun poikki viiltävät ja toistuvat kuvat tanssijasta saa pohtimaan, onko tanssija oikeasti siellä? Mikä on totta ja mitä on nyt?

Nostalginen ja eksoottinen kuvaputkitelevisio

Haaponiemen teoksissa näkyy kiinnostus teknologian ymmärtämiseen ja sen mahdollisuuksien tutkimiseen. Vanha ja uusi sekä tekninen kokeilu ja taide yhdistyvät maanläheisellä ja ei-mystifioivalla tavalla.

Teosten alku- ja loppujuontojen 90-luvun tv-lähetyksiä muistuttava tunnelma sekä modernia tekniikkaa hyödyntävä kommenttiboksi ruudulla ovat niin ikään yhdistelmä vanhan ja uuden saumattomuutta. Kuvaputkitelevisiosta esitetyn teoksen muoto on nostalginen, mutta toisaalta tässä ajassa eksoottinen.

Mielen asetelmia

Matti Haaponiemi sekä työryhmä
Tanssija-harjoittelijat: Salla Anttonen ja Sofia Rintala / Tampereen konservatorio
Ensi-ilta: 22.5.2021, live-stream

Valomuurin tuolla puolen

Matti Haaponiemi sekä työryhmä
Tanssija-harjoittelijat: Salla Anttonen ja Sofia Rintala / Tampereen konservatorio
Ensi-ilta: 29.5.2021, live-stream